Uutiset

15.4.2024Jänismajan kevättalkoot 11.5. Klo:9 alkaenLue lisää »8.2.2024Saalispalautearvonta toteutettuLue lisää »3.7.2023Taimenen kalastus jatkuu!Lue lisää »

Satunnaiset kuvat

istutus_6448
Vaajakosken kuha

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
RoopeJärvitaimenen tulevaisuus?21.11.2010 19.34
Kauheita riemunkiljahduksia eivät uusimmatkaan tutkimustulokset aiheuta. Kuitenkin kauan virralla kalastaneet kertovat ammoisista ajoista jolloin asiat olivat menossa jo parempaan suuntaan. Veden laatu alkoi taas kelvata kaloille teollisuuden parempien puhdistusmenetelmien johdosta, seuran kalankasvatustoiminta Kissakoskessa tuotti tulosta. Harmi että kalaportaan tilastoista puuttuu 1985-1993 välinen aika! Sitten tulivat kanavankkeen ruoppaustyöt, Kissakoski hävisi olemasta ja saapui onkikokoisen istutustaimenen huuma.

Nykyisellä kalastajamäärillä, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin silloin ennen (Vaajavirran kalastajamäärät ovat muuten reitin huipputasoa)tarvittaisiin tehokasta kalakantojen ennallistamistyötä ja tiukkaa sääntelyä. Säännöt meillä onkin parempaa tulevaisuutta varten tehty.Kuitenkin yhä kasvavaa kalastajajoukkoa varten tulisi vesistöissä uida saalistakin ja kuten on nähty niin onkikokoiset eivät ennallistamistyötä palvele.Vaikea yhtälö ja kärsivällisyyttä vaativa. Oli se sitten pienpoikasten ripottelu ympäri aluetta tai osallistuminen toivottavasti toteutuvaan kalankasvatushankkeeseen, niin osallistuminen näihin talkoisiin olisi enemmän kuin suotavaa sillä rahaa ja talkootyötunteja ei nykymaailmassa ole koskaan liikaa.

seuraava jatkakoon..
Kimmo HartikainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?23.11.2010 0.31
Hyvä että tieto ja keskustelu aiheesta lisääntyy!

Toivottavasti yhä suurempi joukko kalastajista olisi halukkaita ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan taimenen tulevaisuuten vähintään omilla toimillaan.

Kanta ei ole elinvoimainen Vaajavirralla tai koko reitillä ylipäätään. Noita luonnonkudun läpikäyneitä kaloja on ylipäätänsä Keski-Suomessa pieni osa taimenista. Onkikokoisten istukkaiden vaikutuksista kalakantoihin on paljon esimerkkejä Suomesta ja ennen kaikkea muualta maailmasta. Suomessa lystiä on nyt kokeiltu reilu parikymmentä vuotta ja vaikutuksia aletaan päästä laajemmin tulkitsemaan. Työryhmän raportti ei ole lohdullista luettavaa!

Luonnonvalinnan merkitys kannan elinvoimaan ja kehitykseen korostuu raporteissa kerta toisensa perään. Kalakantojen hoitamiseen on toki lukuisia eri vaihtoehtoja ja optimaalisiin yhdistelmiin vaikuttavat myös kohteen ominaisuudet. Asiat jotka kuitenkin nousevat esille kaikissa raporteissa on luonnonvalinnan ja lisääntymiskelpoisen kannan merkitys sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.

Seuran vesialueella ja koko vesistöreitillä meillä riittää varmasti kehitettävää monellakin eri osa-alueella.

Miten me seurana voimme vaikuttaa vesialuellamme vaikuttavaan taimenkantaan? Kuten Roope jo mainitsikin säännöt, suositukset, taimenen elinolosuhteiden parantaminen ja kalastuskulttuurin kehittäminen ovat yksittäisistä toimista helpoimmin toteutettavia, siis jos tahtoa meiltä tällä hetkellä kalastavilta löytyy.

Henkilökohtaisesti olisin valmis luopumaan noista onkikokoisten istutuksista kokonaan. Meillä löytyy Suomestakin loistavia esimerkkejä siitä kuinka ilman onkikokoisia istukkaita pärjätään paremmin kuin meillä Vaajakoskella, kovan kalastuspaineen omaavissa vesistöissä.

Riittääkö Vaajakosken aluella vaikuttavien taimenten tuotantokapasiteetti pitämään yllä nykyistä kalastuspainetta alueella? Vahvasti epäilen! Pienpoikas- ja mäti-istutuksilla me voimme antaa luonnolle lisää valinnan varaa ja samalla pitää kohteen tuottavuutta keinotekoisesti yllä. Riittääkö "tekohengitys"? En tiedä, mutta ainakin saamme aikalisän. Nykyisellä onkikokoisen kalan istuttamisella meiltä puuttuu tuo aikalisäkin. Vaikutukset istutustoiminnan määrässä näkyvät välittömästi virralla.

Tiedän että kalastuspaine Koukun ja Paukun vesialueella on kova. Ymmärrän myös että vesistöön kaivataan lisää pyyntikokoista kalaa. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa jossa emme edes saisi sitä määrää onkikokoista istukasta mitä meillä olisi ns. tarvetta. Kalankasvattamoilta on hankala saada noita yli 50 senttisiä istukkaita ja kun niitä saamme, ne myös maksavat eniten. Syystä että ovat kasvattamoille niitä kaikkein kalleimpia tuotettavia. Miksi siis taistelemme vastaan? Kaikki haluaisivat lisää laadukkaita tapahtumia siimansa päähän. Eikö nyt olisi viimein aika panostaa tulevaisuuteen ja tehdä se kirpaiseva päätös siirtyä pienpoikas- ja mahdollisesti mäti-istukkaisiin?

1980-90- lukujen taitteessa virralla oli vielä noita laadukkaita yli 3kg:n kaloja, jotka käyttäytyivät kuin luonnonkalan kuuluukin. Yli 3kg:n taimenia saatiin virralta vähintään kymmeniä, ellei satoja vuosittain. Nykyisin on hyvä jos vuodessa saadaan yksittäisiä isoja taimenia virralta. Silloinen ja aikaisempikin taimenkantojen tukeminen oli nykyiseen istutuspolitiikkan nähden valovuosia edellä. Seura hoiti itse kalankasvatusta, istutti pienpoikasia ja lypsi emokaloja virrasta lisäämään "hyvää" geeniperimää. Nykyisin ollaan lähes pelkästään onkikokoisten varassa, joiden geeniperimä juuri Vaajavirtaa ajatellen on täysin lottoarvontaa.

Maanantaina 29.11. klo: 18.00 Vaajakosken liikuntahallin yläkerrassa, meillä on seuran syyskokous. Siellä on taas kerran mahdollisuus vaikuttaa seuran vesialueen osalta tulevaisuuteen. Toivottavasti meitä olisi iso porukka virralla kalastavia paikan päällä ja saataisiin vietyä asiaa eteenpäin. Ja toivottavasti, suurin osa olisi valmis tekemään sen panostuksen tulevaisuuteen, jotta siimat voisivat tulevaisuudessa kiristyä tai jopa katkeilla virralla!

-Kimmo Hartikainen-
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?15.1.2011 12.09
Mätirasia -hankkeen lisäksi olisi tarkoitus ensi kesänä aloittaa taimenen ankkurimerkinnät. Kalastaja ottaa tiedot taimenesta (pituus, rasvaevä on/ei) ja ankkurimerkin numerosta ennen merkintää. Merkintä hoidetaan yksinkertaisesti siten, että kalastaja ampuu merkintäpistoolilla ankkurimerkin saamansa taimenen rasvaevän juureen, jonka jälkeen kala vapautetaan. Tiedot merkintätapahtumasta syötetään merkintäpöytäkirjaan, joka lähetetään RKTL:lle. Merkintähomma on pitkäaikainen projekti, koska vuosittaiset merkintämäärät eivät luultavasti tule olemaan kovin isoja. Kun oletuksena on, että merkkipalautuksia tulee melko vähän suhteessa merkattuihin kaloihin, niin merkintämäärän tulee olla suuri luotettavan aineiston hankkimiseksi.

Projektin tarkoituksena on osaltaan auttaa saamaan lisätietoa taimenen kasvusta ja liikkeistä. Merkinnät tuottavat tietoa myös istukkaiden ja luonnossa syntyneiden yksilöiden välisistä eroista em. asioissa. Lisääntynyt tutkimustieto on sitten tulevaisuudessa päätöksien tukena, kun kalastusjärjestelyitä tehdään.

Halukkaat voivat ilmoittautua Roope Haapasalolle. Pidetään tästä asiasta palaveri mätirasiapalaverin yhteydessä.
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?7.4.2011 23.18
Pohjois-Päijänteen kalastusalueen päätös vuosille 2007-2011: "Pohjois-Päijänteen kalastusalue kieltää solmuväliltään 36-54 mm verkkojen käytön Päijänteessä Vaajakoskelta Rutaniemen - Heinosniemen linjalle mukaan lukien Jyväsjärven sekä solmuväliltään 41-54 mm verkkojen käytön Päijänteessä Rutaniemen - Heinosniemen väliseltä linjalta kalastusalueen eteläiselle rajalle saakka".

Valitettavasti perusteluja näille en löytänyt, mutta muistaakseni Rutaniemen-Heinosniemen linjan eteläpuolella löyhempi solmuvälirajoitus liittyy mm. siian pyyntiin, jossa se on merkittävä saalislaji. Pohjoisen tiukemmat välikoon rajoituksien perustelut liittyivät vaelluskalan kulun turvaamiseen pohjoisen kapeilla alueilla sekä saaliista saatavan tuoton kasvattamiseen saaliskalojen koon kasvun myötä. Lisäksi pohjoisen alueen siikakannat ovat olleet jo pitkään erittäin alhaisella tasolla (http://www.paijanne.org/cornet/index.htm), joten se ei ole merkittävä saalislaji.

Kalastusalueen kokous 17.1.2011: "Pohjois-Päijänteen kalastusalue kieltää solmuväliltään 41-54 mm verkkojen käytön Päijänteessä Vaajakoskelta kalastusalueen eteläiselle rajalle saakka vuosina 2012-2016". Muutos seuraavalle kalastuskaudelle on, että entisen kiellon 36-54 mm tilalle on tullut 41-54 mm. Suomeksi sanottuna solmuvälirajoitukset ovat siis löysentyneet. Perusteluina päätöksessä oli ilmoitettu mm., että se lisää kahden vuoden jälkeen pysyvästi järvitaimen- ja kuhasaaliita.

Itse en ymmärrä, kuinka tuotto paranee, jos kalat jatkossa tullaan pyytämään pienempinä pois, niiden parhaassa kasvuvaiheessa. Täällä pohjoisen alueella ei käsittääkseni ole pyydetty juurikaan nykyisen päätöksen mukaisilla alle 35 mm verkoilla, koska muikku- ja siikakannat ovat hyvin heikkoja. Uusi rajoitus mahdollistaa 40 mm verkoilla pyytämisen. Toivon, että olen väärässä, jos epäilen kalastajien pyytävän enemmän alle 41 mm verkoilla kuin alle 35 mm verkoilla. 40 mm kokoinen solmuväli pyytää 400-500 g kuhaa sekä kaksi-kolmivuotiasta taimenta. Mielestäni uutta päätöstä ei voi perustella paremman tuoton kannalta (jos verrataan nykyiseen). Päätös ei ole kohti kestävää kalakantojen hyödyntämistä vaan siitä poispäin.

Henkilökohtaisesti en ole verkkokalastusta kieltämässä. Kannatan kyllä ajallisia ja paikallisia rajoituksia sekä verkkojen määrärajoituksia / ruokakunta. Näiden avulla voidaan kalastusta säädellä tulevaisuudessa toivottavasti järkiperäisesti ilman, että kalastuspaine kasvaa liian suureksi. Sama asia tietty koskee myös aktiivivälinein kalastavien suurta joukkoa.
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?9.4.2011 21.05
Linkki RKTL:n julkaisuun Istutetun ja villin taimenen sekä istukasjärvilohen tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteessä ja sen sivuvesissä vuosina 1990-2007. http://www.rktl.fi/julkaisut/j/535.html. Kalastuskuolevuus on tulosten perusteella kestämättömällä tasolla. Tarttis varmaan tehdä jotain.

Edellistä viestiäni koskien: Leppäveden kalastusalueella on ensi vuonna päätöksien aika verkkojen solmuvälirajoituksista koskien aikaa vuodesta 2013 eteenpäin. Leppäveden kalastusalue kattaa koko merkittävän vaellusreitin Vaajakoskelta Äänekosken Kuhnamolle saakka. Karttalinkki Leppäveden kalastusalueeseen http://www.kskalatalouskeskus.fi/kskalatalouskeskus/uploads/kalastuspaikkaopas/Leppavesi%20s%2036-37.pdf ja nykyisiin solmuvälirajoituksiin http://www.leppavedenkalastusalue.fi/index.php?page=tiedotteet

Nykyisellään solmuvälirajoitukset siis turvaavat pääasiassa nuorten petokalojen selviytymisen reitillä. On mielenkiintoista nähdä seuraako Leppäveden kalastusalue Pohjois-Päijänteen esimerkkiä rajoituksien löysentämisestä.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 8.56
Vaajakoskelainen Roar kirjoitti perokalajien netissä:Voisko joku kertoo mulle faktaa mikä on perimmäinen syy nykyiseen suuntaukseen istaritaimenen alamitan laskuun Keski-Suomessa?Niinkin yksinkertainen yhtälö kuin 50 cm ja yli huono saatavuus ja korkea hinta? Nooh, yrittäjäjien täytyy elää ja saaalista pitää saada ja istarin ei kait sitten pidä saada edes mahdollisuutta lisääntymiseen.

Voitko kertoa missä paikoissa on laskettu alamittoja?
En ole rekisteröitynyt pk puolelle niin kysyn täällä.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 10.16
Viitasaaren suunnalla sijaitsevat Villin Pohjolan kohteet ovat tulleet viime vuonna 40 cm alamittaan rasvaeväleikatun osalta.

En ole alan ammattilainen mutta jotenkin tuntuis omassa pienessä mielessä siltä että istutuskannat ja luonnonkannat on menny niin sekaisin Keski- Suomessa vuosikymmeniä jatkuneen istuttamisen johdosta, että miksei anneta myös onkikoiselle kalalle edes teoreettinen mahdollisuus jatkaa sukua (alamitta 50 cm tai yli) Tässä vallitsevassa järvitaimenen konkurssitilassa. Jos onkikoista halutaan yhä istuttaa.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 12.58
Sitten kukaan ei istuta mittataimenta.
Aika tylsää olis kalastus, jos pelkkää kirriä laitetaan.
Musta on hyvä tuo 40 cm alamitta, niitä kaloja saa laitoksilta ja ovat järkevän kokoisia ruokakaloiksi ja nuorten innostamiseks.
Se on totta puhdasta villitaimenta ei ole, kannat on sekottuneet moneen kertaan.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 13.51
Niin mielipiteitähän tässä kerrotaankin. Nuorten innostaminen kalastukseen on tärkeä juttu ja onneksi kalalajeja ja kalastusmuotoja riittää! Itse on tullut huomattua että varsinkin nuoret omaksuvat valistuneet käytännöt nopeasti.

On mielipideasia onko kalastus tylsempää silloin kun taimen on saanut kasvaa vaikkapa yhden vuoden enemmän vapaudessa ja taistelee paremmin sekä maistuu paremmalta.

Aihehan on jo loppuun asti kaluttu ja jauhettu. Kuitenkin kun nyt on tapetilla Pohjois- Päijänteen kalastusalueen uudet silmäkokorajoitukset sekä Istukkaiden tuotot niin todettakoon vielä kerran samaan syssyyn että verkot eivät valitse saaliikseen vain rasvaeväleikattuja taimenia.

Suomessa rahaa ei ole ollut koskaan ollut vesistönsuojeluun liikaa(lue:juuri yhtään), verrattuna vaikka länsinaapuriin ja pahoin pelkään että maailmaa koettelevat talousongelmat eivät tule lisäämään jaettavaa rahaa. Teollisuuden velvoiteistutusten jatkuminen ei ole todellakaan varmaa hamaan tulevaisuuteen saakka. Ja kuten on aikaisemminkin todettu, niin nykyisellä lupahinnoilla, jäsenmaksuilla ei näitä kasvavien kalastajamäärien saaliita ylläpidetä.

Miksi ei satsattaisi taimenen osalta kaikki peliin ja käytetä kaikki kortit jotka voidaan?

Itsekin olen aivan fanaattinen taimenen kalastaja ja käyn hoitamassa "vieroitusoireita"joka kesä mm. Ruotsissa jossa kalakannat kestävät taimenten ja harjusten syömisen niin että maha rutajaa.

Sen vuoksi tässä hommia tehdään että joskus niin vois taas hyvällä mielellä tehdä täälläkin.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 16.25
Mä oon skeptinen ton mätirasian kanssa.Onko tutkimustuloksia että se oikeesti on viisastenkivi.
Entä jos homma menee pieleen, rasiassa ei kuoriudu tai home iskee tiukassa olevaan mätiin, tai hapan vesi.
Tai särjet sun muut syö vastakuoriutuneet.
Ja hauvet isommat.
Entäs sitten?
Ollaan ilman niitä nykyisiäkin taimenia.
Ei se synti ole istutella mittakaloja, 40 cm taimenia.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 17.54
Istutamme tänä vuonna myös yksivuotiasta järvitaimenen poikasta sekä sitä isompaa, joskaan ei ihan 50 cm saatavuusonkelmien vuoksi joten ollos huoleton. Kalaa riittää jatkossakin varsinkin kun ELY- keskus myönsi meille apurahan mäti- istutuksiin(taimenen elvytysprojektimme ei rajoitu pelkästään mäti- istutuksiin)

Ei ole synti ei mutta jos onkikokoinen taimen maksaa n.12 euroa kilo niin voi laskea kuinka paljon 15 euron vierasluvasta jää seuralle jos kaksi kalaa otetaan mukaan.

Luonnonvalinta on raakaa, pitäähän särkien ja haukienkin syödä:)

Ei laitettu mätiä tiukkaan, paremminkin löysään. Kävin tuossa harjailemassa kasvustoja rasioitten kyljistä pois ja kuolleita mätimunia oli 0- 4 per rasia eli käytännössä ei yhtään. Tottakai monta kysymysmerkkiä on ilmassa mätihommelin kanssa mutta yrittää kannattaa. Joka tapauksessa ikäjakautuman monipuolistaminen on järkevää istutuksissa kun ne kalat tuppaavat kansoittamaan vähän eri alueita eri ikäisinä.

Mut paljon enemmän kuin tämä istarin alamitta mua risoo tällä hetkellä tuo verkkorajoituksien höllentäminen. Järvitaimen kun kuitenkin on vaelluskala ja sen tuleekin häippästä järvelle syönnökselle.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 18.12
Kiintiö taimenella yhteen, jos voittoa pitää saada.
Useimmat jäävät ilman saalista jokatapauksessa.'
Hyvä, että niitä yli 40-senttisiä istutetaan, saavat nuoretkin tuntumaa taimeneen.
Sillä 50-sentin mittaan ei kasvateta millään laitoksella, tietääkseni. Ne mokomat kun kutukypsinä alkavat pureskella toisiaan altaissa.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 18.20
Biobiolog: Uskotko itse että Keski- Suomen järvitaimenen luontainen elinkierto saadaan palautettua nykyistä huomattavasti paremmalle tasolle? Onko siihen edes tarvetta? Jos on niin mitkä olisivat keinot joita esimerkiksi Koukun ja Paukun tulisi ennallistamis- ja hoitotyössä käyttää?
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 19.16
Kyllä nykyisillä toimilla pitäisi jo tuloksen näkyä.
Tuntuu siltä, että peli luontaisen kierron osalta menetetty.
Ilmastonmuutos on lopullinen isku, lämmin ja kuiva kesä tuhosi viime vuoden luonnontuotannon.
Jos lähdetään vielä enemmän rajoittamaan, ei tulos ole taattu, mutta varmaa on, että kalastus harrastuksena hiipuu ja nuoria ei saa innostumaan lajista.
Hyvää on toki onkilampi nuorisolle.
Eväleikatun taimenen istutus ja mitaksi 40 senttiä tiukalla saalisrajoituksella, näin kalastusta edes voidaan pitää hengissä
Tuo verkkohommakaan ei ole niin yksiselitteinen.
Unohdetaan helposti, ettei taimen ole ainoa kalalaji, josta saa virkistystä.
Mökkiverkot, joilla pyydetään siikaa ja ahventa, eivät voi olla kovin suurisilmäisiä.
Hoitokalastus, jolla poistetaan särkikaloja, vaatii pienen silmäkoon.
Kuhaverkko ehkäpä 50mm sopiva.
Ammattikalastus antaa työtä ja toimeentuloa, liian iso kala ei mene kaupaksi.
Vaikeaa on tehdä tästä hyvä kokonaisuus, kun kaikkien tarpeita ihan oikeasti pitää ajatella.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 21.24
Istutetun ja villin taimenen sekä istukasjärvilohen tuotto, kalastus ja vaellukset Päijänteessä ja sen sivuvesissä vuosina 1990?2007:

"Kaloista pyydettiin yli puolet verkoilla ja noin neljännes vapavälineillä. Vain ammattikalastajien käyttämillä pyydystyypeillä (rysäpyydykset, trooli) saatiin Päijänteellä saaliiksi noin neljännes istukkaista. Ammattipyydyksistä vapautettujen kalojen osuus oli muita pyydyksiä huomattavasti suurempi."

http://www.rktl.fi/julkaisut/j/535.html

Eli ammattikalastus ei ole tutkimuksen mukaan se villin taimenen tappajana se pahin mörkö.

Verkkokalastukseen olisi mahdollista tehdä tiukemmat alue, silmävali, ajankohta, kappalemäärärajoitukset niin että verkkokalastus pyyntimuotona säilyisi. Varttuneempi Suomalainen ei tykkää rajoituksista. On erittäin epämukavaa vaihtaa pyyntipaikkoja ja kiinteitä pyyntivälineitä joihin on investoinut.

Ollaan siis nuorison aktivoinnin tärkeydestä samoilla linjoilla En vain näe miten Kärnän, Kymön ja Kellan kaltaisissa paikoissa se liittyy 40 cm alamittaan. Lupahinta on kuitenkin suhteellisen suolainen(34 euroa)ja väittäisinpä sen pulitettavan jonkin muunlaisen elämyksen kuin istarin onginnasta. Paikkoja ja kalastusmuotoja on paljon. Nuorisolla on taipumus fakkiintua yhteen lajiin, siinäkin voi tukea rohkeasti opettelemalla itsekin uusia lajeja.

Skeptisyyteesi luonnonkierron osalta on pakko osittain yhtyä. Taitais tarvita lainsäädännön apua ja hallintokiemuroitten muutoksia että jotain isompaa käännettä parempaan tapahtuisi.

ps. Nousee sieltä muuten sitä yli 50 cm eväleikattua. Kevätkarkelot on nimittiäin alkanut!

Hyviä öitä ja kiitos mielipiteistä.
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.4.2011 22.11
Poikasistukkaat (nykyisin leikattuja Keski-Suomessa) ovat jo melko pitkälle luonnonvalinnan käyneitä. Jos ajatellaan, että nämä ovat parhaita mahdollisia "sijaislisääntyjiä" alkuperäiselle taimenelle, niin tuolloin 40 cm alamitta on siis auttamattomasti liian alhainen. Leikattuja taimenia tulee tällä nykyisellä menolla olemaan pitkään suurin osa vesissämme uivista kaloista. Kova kalastuspaine verottaa aina leikattuja kaloja niiden saavuttaessa 40 cm alamitan. Ei ole väliä, onko yksilö poikasistukas vai tuoreempi tapaus. Kumpikaan näistä ei pääse lisääntymään ja tuottamaan niitä leikkaamattomia, luonnonvalinnan läpikäyneitä poikasia. Tällöin on loputtomalta tuntuva kierre valmis. Taimenien yksilömäärä on, kärjistäen sanoen, riippuvainen puhtaasti istutuksista. Tästä toiminnasta ei hyödy taloudellisesti ihminen vaikka kuinka haluaisi (kokonaisuutta tarkastellen), eikä siitä hyödy varsinkaan taimen, jolle ei anneta mahdollisuutta jatkaa ja kasvattaa sukuaan.

Valitettavasti raha on tekijä, mikä vaikuttaa alamittakäytäntöihin. Suurempi alamitta, vähemmän kalastajia. Saaliskeskeisyys on nykyään tärkeää. Kalastusyrittäjät eivät uskalla nykymenolla sitoutua pitkäjänteiseen työhön, esim. alamittojen noston tai mäti-istutuksien myötä. Tosin esimerkkejä päinvastaisestakin toiminnasta ja kompromisseistä on.

Biobiolog kirjoitti hyviä pointteja verkkokalastuksen kirjavuudesta. Tosin yleistyksien kanssa kannattaa olla varovainen, koska moni asia vaikuttaa optimaalisiin ratkaisuihin. Ei ole helppoa tehdä päätöksiä, jotka palvelevat eri intressiryhmiä tai kalalajeja yhtä lailla.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?11.4.2011 8.03
Kalastusyrittäjät yrittävät pitää asiakkaansa tyytyväisinä.
Ymmärrän oikein hyvin, että jos asiakas haluaa kalliin tai halvan luvan vastineeksi myös saalista mukaan, taimentakin.
Moni kalastaja vierastaa ceeär-systeemejä, kokee ne vieraiksi ja oudoiksi.
Näitä ceeär-paikkoja on alaan vihkiytyneille nykyään paljon, vastapainoksi tarvitaan paikkoja joissa saalis voidaan käyttää.
Tämä varmasti on Kärmän, Kymön ja Kellan säännöissäkin takana.
Itsekin olen vuosien varrella tottunut silloin tällöin taimenen syömään, kyllä tällekin pitää antaa mahdollisuus.
Itse pyydetty on ihan eri asia kuin kaupan tiskin kala.
Juniorille 44 cm taimen on kova juttu kun sen saa näyttää kotona äitille, antaa varmasti innostusta harrastukseen.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?11.4.2011 14.42
Ei kannata tehdä tästä ideologista taistelua, kun sellaista ei viritetty. Ceeär on suojelutoimi muiden suojelutoimien riittämättömyyden vuoksi, ison Helsingin miehen ilmaisua lainatakseni. Ei siis itse tarkoitus.

Muutenkin keskustelu meinaa koko ajan kaatua keskusteluun kalastusluvan vastineesta= saalisvarmuudesta. Toivoisin että kritiikin seassa olisi myös itse asiaa eli taimenen huonoa tilaa käsitteleviä lauseita. Nyt kun joukolla ollaan tässä nuorison taimenen kalastusmahdollisuuksien parantamisen siivellä ratsastettu, niin eikö taimenkannan elpyminen ole meidän kaikkien etu?
Itse en pidä siitä lupahinnat nousevat virtavesillä tasaisen tappavasti ja yhä ueammalla perheellä ei ole varaa laadukkailla "reservaateilla" kalastamiseen. Ymmärrän kyllä perheellisenä varsin hyvin se että vanhemmat haluavat antaa lapsilleen mahtavia elämyksiä ja kalastuksessa sen kruunaa saaliin valmistus ruoaksi, olen samaa mieltä. Mut ajaako elämykset kestävän kalastuksen periaatteiden ohi?

Luonnontuotanto ei todellakaan tuhoutunut täysin vaikka huono viime vuonna olikin. Simunalla ja Siikakoskella tavattiin taas korkeimmat tiheydet. Sattumaa vai ei mutta yleisiä lupia kyseisiin koskiin ei myydä. Huopanalla pudotus taas oli suurin!
http://www.rktl.fi/tiedotteet/jarvitaimenella_heikko_lisaantymisvuosi.html
Ilmastonmuutokselle voidaan vähemmän mutta käytännön kalastusjärjestelyihin paljonkin.

Ei muuta kuin kireitä siimoja ja kevättä rintaan. Taistelua ei oo vielä hävitty!
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?11.4.2011 15.19
Ceeärrästä saisi jatkuvan, minnekäänjohtamattoman keskustelun aikaiseksi, joten jätetään se aihe.
Olet oikeassa tuossa lupien hintojen huikeassa nousussa.
Eppäilen että valitettavasti tämä kestävä kehitys johtaa lupahintojen nousuun, ei pitäisi olla näin.
Aina löytyy joku, joka haluaa rikastua sloganilla "luomukalaa" ja siksi kallista.
Itse en mitenkään ymmärrä, että paikka, missä ei istuteta lainkaan kaloja kuin korkeintaan mätirasioissa, on yleensä se kallein?
Joku Äyskoski karmeinpana esimerkkinä.
Voiko joku selittää?
Vastapainoksi pitäisi olla edullisia istuta ja onki-paikkoja, joissa perheetkin voisi viihtyä ilman isoa rahapussia.
Ja näissä paikoissa voisi niitä mitallisia taimeniakin istuttaa kirjolohien lisäksi.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?11.4.2011 15.27
Tässä kuitenkin hyvä uutinen:
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/04/voimayhtiot_havisivat_jarvilohelle_oikeudessa_2505317.html
Kimmo HartikainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?11.4.2011 16.04
Taimenen alamitasta ja istutuspolitiikasta.

Eväleikattujen alamitan laskua ei oikein voi selittää millään muulla kuin palveluita tuottavien tahojen pelolla liikevaihdon laskemisesta. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kuitenkin kalastusalueen ylläpitäjä.

Pelko siitä että markkinat äänestävät jaloillaan on ymmärrettävää, mutta ei sillä taimenkannan positiivisen kehityksen tai kalastuskulttuurin positiivisen kehittymisen kannalta ole mitään tekemistä. Ei lapsille, eikä aikuisille. Kaupallisesti toimiva kalastuskohde ei toisaalta voi odottaa kovin montaa vuotta kuluttajien asenteellista muutosta, vai voiko tai tarvitseeko edes?

Esimerkkejä toiseenkin suuntaan on onneksi olemassa. Kestävän kehityksen arvostus kasvaa ja kehittyy koko ajan, joka mahdollistaa myös eettisten kilpailutekijöiden käyttämisen kalastuskohteissa. Tämä jakaa jo nyt kohteiden asiakaskuntaa voimakkaasti ja tulee jakamaan vielä enemmän tulevaisuudessa.

Jos otetaan esimerkkinä Läsäkoski ja Vihavuosi, niin kyseisissä kohteissa ollaan voimakkaasti haluttu mennä takaisin kestävän kehityksen suuntaan. Kyseisissä kohteissa on markkina-alueen kovimmat lupahinnat, tiukimmat kalastussäännöt (C&R, väkäsettömyys, koukkukokorajoitukset...) ja silti luvat varataan loppuun koko kalastuskauden osalta muutamassa tunnissa (tämän vuoden Läsän myynti on poikkeuksellinen muista kuin edellämainituista muuttujista johtuen). Kestävästä kehityksestä ollaan jo nyt valmiita maksamaan markkinoiden kovimmat lupahinnat, mikä on myös omasta mielestäni hieno asia!

Juna on menossa uuteen suuntaan, jota kalastuspalveluiden tuottajien on hankala määritellä. Jos esimerkkejä muutoksesta haetaan briteistä tai jenkeistä, niin ainakin itse uskon muutoksen tapahtuvan saman suuntaisesti. Eli vesistöt jolla on teoreettiset mahdollisuudet toimia kestävän kehityksen mukaisesti (jonkin asteinen luonnontuotanto), tulevat ohjautumaan voimakkaammin luonnontuotannon suuntaan. Vesistöt joilla lohikalojen luonnontuotanto ei ole teoreettisesti mahdollista, tulevat ohjautumaan ns. istarikohteiksi. Molemmat koulukunnat voivat olla kaupallisia ja molemmille tulee riittämään kysyntää myös tulevaisuudessa.

Itse toivoisin että luonnontuotantoon panostettaisiin täysillä em. kohteissa. Toivoisin myös että näiden istutuslampien (tai -jokien) arvostus kasvaisi, jotta vesistöt voitaisiin selkeämmin ja rehellisimmin jakaa luonnontuotannolla pyöriviksi kohteiksi ja istutuskohteiksi. Molemmille malleilla on tarvetta ja tilausta.

Nyt on ongelmana myös se että palveluntuottajat saavat määrätä sen mihin leiriin kuuluvat vai toteuttavatko jotain välimallin ratkaisua (vrt. Villi Pohjolan Viitasaaren malli). Myös lainsäädännöllä olisi mahdollista vaikuttaa kategorisointiin, mutta tämä on pitkä ja kivinen tie...

Tärkein kysymys tällä palstalla on kuitenkin mihin suuntaan Vaajavirta on menossa tulevaisuudessa? Me tällä hetkellä seurassa vaikuttavat uskomme että Vaajavirralla on vaikutusta Pohjois-Päijänteen taimenkantaan, jonka johdosta haluamme mielummin edistää tuota kestävää kehitystä. Seuralla on lähi-historiasta osoittaa ajanjakso jolloin kestävän kehityksen mukainen istutustoiminta on tuottanut positiivisia tuloksia myös taimenkannalle ja sitä kautta luonnollisesti alueen kalastukselliselle arvolle. Ikävä kyllä, me olemme myös seurana kokeilleet tuon onkikokoisen istukkaan mallin, josta ei juurikaan jäänyt nuoremmille ikäpolville kerrottavaa.

Näiden kokemusten valossa, en ole henkilökohtaisesti ollenkaan huolissani seuran valitsemasta tiestä. Luonnon omat muuttujat ovat asioita joita emme pysty ennustamaan ja ennen kaikkea meillä seurana on kyseisiin asioihin hyvin pienet vaikutusmahdollisuudet. Se mitä voidaan luonnon hyväksi tehdä, se tullaan tekemään. Sama pätee myös taimenkantaan ja sitä kautta seuran vesialueen kalastusjärjestelyihin istutustoiminnan ja sääntöjen puitteissa. Vaajakosken merkitystä Pohjois-Päijänteen taimenkannoille halutaan parantaa ja tehostaa tulevaisuudessa. Aika näyttää kuinka nämä päätökset ovat vaikuttaneet taimenkantoihin alueella, onneksi kuitenkin päämäärä on selvillä. Samaa ei voida sanoa kaikista Keski-Suomen kohteista.

Onkikokoisten istukkaiden aikakausi on kuitenkin kokeiltu ja sen tulokset ovat nyt luettavissa, kuultavissa ja nähtävissä. Kaikki varmasti ovat samaa mieltä siitä että tällä hetkellä Vaajavirran taimen ei voi niin hyvin kuin se pystyisi voimaan? Toivotaan että jo nykyiset linjaukset näkyvät tulevaisuudessa positiivisina niin taimenkannan kuin kalastuksenkin osalta. Kyseiset asiat kulkevat kuitenkin aina tiukasti käsi-kädessä.
BiobiologRe: Järvitaimenen tulevaisuus?12.4.2011 10.56
Mikä on sitten edessä, jos pahin mahdollinen tapahtuu, eli kaloja ei nouse kutemaan eikä mätirasiat sun muut elvytyskeinot onnistu?
Saasteet, voimalat, kalastus, ilmastonmuutos ym tekevät tehtävänsä?
Jääkö jäljelle vain tyhjä virta?
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?12.4.2011 16.15
?
Kimmo HartikainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?12.4.2011 16.30
Biobiolle,

Seurana me ei voida lopettaa yrittämistä sen takia, että on olemassa hypoteesi elämän loppumisesta maapallolla sellaisenaan kuin me sen tunnemme.

Se mitä sitten tapahtuu on täysin arvailuiden varassa, enkä ainakaan itse osaa vastata kysymykseesi.

Ehkäpä Saksa voittaa edelleen jalkapallossa, vesi on edelleen märkää ja veikkaamalla ei edelleenkään voi voittaa... Mistä noita tietää, mutta niin kauan on toivoa kun on aikaa!

Lopetetaanko jo tää hedelmätön lätinä?
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?12.4.2011 17.04
Tällä erää tän keskustelun vois tiivistää katkelmaan MMM:lle laaditusta ehdotuksesta kansalliseksi kalatiesrategiaksi:

"Suomen eliölajien vasta valmistuneessa uhanalaisluokituksessa vaelluskaloista meritaimen ja järvilohi
luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi, vaellussiika, ankerias ja taimenen sisävesikannat napapiirin
eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viljelylaitoksissa
ylläpitämiin ja erittäin uhanalaisiksi luokittelemiin kantoihin kuuluu kolme Perämeren lohikantaa
(Iijoki, Simojoki, Oulujoen sekakanta), Vuoksen vesistön järvilohi sekä viisi meritaimenkantaa (Iijoki,
Ingarskilanjoki, Isojoki, Lestijoki, Tornionjoki).

Vaelluskalakannat eivät pitkällä aikavälillä säily elinvoimaisina ilman luonnon lisääntymiskiertoa.
Resurssien painopisteen ohjaaminen kalakantojen luonnonlisääntymistä edistäviin toimenpiteisiin
on nykytilanteessa tarkoituksenmukaista ja jopa välttämätöntä vaelluskalakantojemme monimuotoisuuden
säilyttämiseksi. Luontaisin lisääntymismekanismein vaelluskalakannan on mahdollista tuottaa
runsaasti hyvälaatuisia vaelluspoikasia. Useimmissa vesistöissä tavoitteen saavuttaminen edellyttää
mahdollisten kalatieratkaisujen lisäksi useiden ohjauskeinojen käyttöä ja muidenkin kuin vesistörakentamisesta
aiheutuvien haittojen vähentämistä. Saavutetut tulokset mm. kalastuksen säätelyn
vaikutuksista kalakantoihin ilmentävät mahdollisuuksia turvata riittävä määrä kutukaloja kalateihin
ja edelleen lisääntymisalueille.

Tarvetta avata mahdollisuus kalojen luonnolliselle lisääntymiskierrolle myös rakennetuissa vesistöissä
ovat lisänneet erityisesti Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon
tavoitteet. Kiireellisiä toimia vaelluskalakantojen palauttamiseksi niiden luonnolliseen
elinympäristöönsä tukevat myös muut kansainväliset ja kansalliset velvoitteet, yhteiskunnan arvostusten
muutokset sekä ekosysteemipalveluiden säilyttämisen periaatteet. Lähtökohtana rakennettujen
jokivesistöjen kalataloudellisten hoito-, rakentamis- ja kunnostustoimien mahdollisuuksille ja
vaikuttavuudelle on kuitenkin tuntea voimatalousrakentamisesta aiheutuneet muutokset vesistölle ja
niiden kalakannoille. Osa näistä muutoksista rajoittaa pysyvästi vesistön kalayhteisöjen ja muidenkin
eliöyhteisöjen tilaa ja vain osaan voidaan kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä vaikuttaa."

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/5xn6pjc31/Kalatiestrategia_ehdotus_08042011.pdf
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?15.5.2011 21.09
Kävimme tarkastelemassa tänään mätirasiaistutusten onnistumista. 30:stä rasiasta puolet pääsivät lähempään tarkasteluun ja osa näistä nostettiin jo pois vedestä. Poikasten kuoriutuminen oli onnistunut erittäin hyvin. Vain noin 1 % mätijyväsistä ei ollut kuoriutunut. Tämän paremmin kuoriutuminen voi tuskin onnistua, koska mätirasioiden kehittäjien tekemissä kokeissakaan ei ole päästy näin pieniin kuolleisuuksiin. Myöskään kuolleita poikasia ei rasioissa havaittu.

Liekkilän rannassa ainoastaan yhdessä rasiassa nosteituista havaittiin ruskuaispoikasia rasiassa, muutoin poikaset olivat lähteneet rasioista. Huomioitaa oli kuitenkin, että rasiapaketit olivat liikkuneet todennäköisesti kuoreen lippoamisen aikana. Tulevina vuosina tähän tulee kiinnittää huomiota, jotta poikaset saavat olla tarpeeksi kauan rasiassa ilman häiriötä.

Voimalaitoksen yläpuolella havaittiin enemmän ruskuispoikasia rasioissa jäljellä kuin alapuolella. Tämä voi johtua mädin hitaammasta kehittymisestä alhaisemman lämpötilan tai jonkin muun ympäristötekijän vuoksi. Kuoriutumisessa ei ollut kuitenkaan eroa alapuoleen verrattuna.

Loput rasioista haetaan pois, kunhan kaikki poikaset ovat lähteneet. Nyt toivotaan, että lähes 20 000:sta kuoriutuneesta mätijyvästä mahdollisimman moni selviää aikuisikään.

Perjantaina 13.5. talkooporukka istutti eväleikattuja yksivuotiaita taimenia n. 2400 kpl voimalaitosuomaan sekä yläkosken niskalle. Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille.
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.3.2012 10.49
10.3. laitettiin mätirasioita virtaan 29 kpl. Rasiat on merkitty huomionauhoilla, joten nämä kiinnostavat, virrassa lepattavat nauhat on syytä jättää rauhaan.
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?11.3.2013 14.44
http://yle.fi/uutiset/uhanalaisen_jarvitaimenen_matia_viedaan_rasiassa_koskenpohjaan/6532245?origin=rss

Tutun näköistä puuhaa. Kolmatta kertaa sama toistuu myös meillä tulevana perjantaina. Vaajavirrassa kalastajat; koittakaa välttää tiili- rasiapakettien hinaamista rannalle vieheitten mukana, mutta jos tämä tapahtuu, niin olkaa hyvät ja sijoittakaa paketti takaisin veden alle.
betelRe: Järvitaimenen tulevaisuus?13.3.2013 10.22
Montako kalaa nousi syksyllä?
Aina vain vähemmän ,on paradoksi, kuinka mitä enemmän kalastusta rajoitetaan, tehdään cr-sääntöjä, laitetaan mätirasioita, ja tuloksena vain huonommat kalakannat.
Kalastusharrastus vähenee kun ei ole kalastettavaa.
Olisiko kuitenkin viisainta istuttaa niitä pyyntikokoisia ja myös kirjolohia, ettei harrastus vallan lopu?
RoopeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?13.3.2013 10.55
Kirjolohia löytyy lammesta ja myös pyyntikokoista laitetaan,saatavuuden mukaan.Rajoitusten ja hoitotoimenpiteiden hedelmät nautitaan pidemmällä aikavälillä.
VilleRe: Järvitaimenen tulevaisuus?13.3.2013 11.03
Ja olihan esim. viime syksynä mitallistakin kalaa liikenteessä aivan eri tavalla kuin reilu vuosi sitten...
KimmoRe: Järvitaimenen tulevaisuus?25.4.2013 16.24
Vaajavirran alueella vaikuttava taimenkanta voi päivä päivältä paremmin!

Saalispäiväkirjaan on tullut jo kohtuullisesti merkintöjä ja on ollu todella mukava huomata että mukana on ollu myös poikaskokoluokan taimenia!

Vuoden vaihteen tietämissä päivittelen ton saalispäiväkirjan tilastot kaikkien nähtäville. Olen varma, että todella moni tulee yllättymään saatujen taimenten määrästä ja varmasti tuossa laadussakin tullaan kokemaan yllätyksiä...

Saalispäiväkirjan täytöllä on todellakin merkitystä tulevaisuuden kalakannoille, joten kannattaa jatkaa täyttämistä!

Ja Vaajavirran kohdalla ei olisi viisainta istuttaa pyyntikokoisia taimenia, eikä myöskään kirjolohia. Vaajavirralla on myös tällä hetkellä Pohjois-Päijänteen taimenkannoille isompi merkitys kuin yleisesti uskotaankaan, joten vesialueen kalakantoja ei ole nimenomaan viisasta sekoittaa pyyntikokoisilla taimenilla tai kirjolohilla. Merkitys pystytään osoittamaan epäileville hyvinkin lyhyessä ajassa, kun saadan kerättyä numeerista dataa ja tässä auttaa mm. saalispäiväkirjan täyttäminen, seurantamerkinnät, jne.

Vesistöissä jotka eivät vaikuta taimenen luontaiseen elinkiertoon on virkistyskalastuksellisesti perusteltua istuttaa taimenta ja/tai kirjolohta. Henkilökohtaisesti tosin kalastaisin mielummin luontaisesti käyttäytyviä kaloja, joka edellyttäisi poikasistutuksia myös kyseisen tyyppisiin vesistöihin. Suurimmassa osassa Suomen vesistöistä pitkäjänteiset poikasistutukset ovat myös taloudellisesti ns. viisaampi vaihtoehto, riippumatta siitä vaikuttaako ko. vesistö taimenen luontaiseen elinkiertoon.

Istutuspolitiikasta on nykyään oikeasti tietoa haluaville niin paljon tietoa saatavilla, ettei tätä enää tarvitse tässä ketjussa enempää perustella. Jos oikeasti haluaa etsiä tietoa ni ihan vaan Google käyttöön ja etsimään tutkimustietoon perustuvia argumennteja puolesta ja vastaan. Jos intoa löytyy ni lähteet muistiin, taulukot exceliin ja ei muuta kun jakoon!

Kireitä siimoja olittepa sitten puolesta tai vastaan!

-Kimmo-

P.S. Ja muistakaa täytellä saalispäiväkirjaa!
Kimmo HartikainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?28.5.2013 15.56
Vaajavirralla taimenten merkintätalkoot viikoilla 22 ja 23

Koitetaan seuran toimesta tällä viikolla aktiivivälineillä pyytää ja merkitä seuran vesialueella vaikuttavia taimenia seurantaa varten.

Merkinnät suoritetaan sen takia jotta saataisiin tietoa meidän vesialueella vaikuttavien taimenten käyttäytymisestä ja liikkeistä tulevaisuudessa. Tämä siksi että osattaisiin tulevaisuudessa paremmin tukea alueellisesti merkityksellisiä taimenkantoja.

Joten jos näkyy virralla epämääräisten mittakaukaloiden kanssa kalastajia, jotka ähertävät tavanomaista pidempään taimenten kanssa, niin he todennäköisesti ovat ihan hyvällä asialla! Kaikki merkintäpyydetyt kalat luonnollisesti kirjataan ja vapautetaan. Merkintäpyynnissä oleville koitetaan saada päälle "huomioliivit", jotta kenenkään ei tarvitsisi epäillä vilpillistä kalastusta...

Merkintäpyynnissä on myös täkykalastus sallittu, joka tälle vuodelle muuten on kielletty. Joten jos näette seuraavan parin viikon aikana merkkauspyynnissä olevia täkykalastajia, niin ei tarvitse huolestua! Pyrimme välttämään kalojen vauriot väkäsettömillä koukuilla ja käyttämällä ainoastaan yhtä koukkua.

Alueella merkataan seuraavan parin viikon aikana n. 100 kpl järvitaimenia, jonka jälkeen merkkaukset tälle vuodelle lopetetaan.

-Kimmo Hartikainen-

Koukku ja Paukku ry.
Jari ORe: Järvitaimenen tulevaisuus?4.3.2014 16.13
Ihan asiallinen pätkä. https://www.dreambroker.com/channel/1sjtpfhb/5fif6nm2
PikeRe: Järvitaimenen tulevaisuus?6.3.2014 15.08
Moro

Olipa kerrassaan hieno pätkä. Jatketaan hieman offtopic:

Käynyt Vaajakoskellakin näyttäytymässä tämä herra bambuvapa kurssilla...

http://vimeo.com/88230132
SanttuRe: Järvitaimenen tulevaisuus?19.3.2014 7.31
Tää nyt liittyy kyllä enemmän atlantin loheen, mutta suosittelen vilkasemaan.

http://www.salmonconfidential.ca/watch-salmon-confidential-documentary/
-Kimmo-Re: Järvitaimenen tulevaisuus?6.5.2014 11.35
Oheisen linkin takana pienimuotoista rapsaa vuoden 2013 saalisseurannasta ja pohdintaa tuloksista taimenen ja kuhan osalta.

http://files.kotisivukone.com/koukkupaukku.tarjoaa.fi/saalispaivakirjan_raportti_2013_pdf.pdf

-Kimmo-
-Kimmo-Re: Järvitaimenen tulevaisuus?6.5.2014 11.58
Vaajavirralla taimenten merkintätalkoot viikoilla (19), 20 ja 21. Merkkailut käynnistynee pikkuhiljaa jo kuluvalla viikolla, mutta aktiivisemmin viikoilla 20 ja 21.

Koitetaan viime vuoden tapaan tulevina viikkoina aktiivivälineillä pyytää ja merkitä seuran vesialueella vaikuttavia taimenia seurantaa varten.

Edellisen vuoden tapaan muistutuksena:

Merkinnät suoritetaan jotta saataisiin tietoa meidän vesialueella vaikuttavien taimenten käyttäytymisestä ja liikkeistä tulevaisuudessa. Tämä siksi että osattaisiin tulevaisuudessa paremmin tukea alueellisesti merkityksellisiä taimenkantoja.

Joten jos näkyy virralla epämääräisten mittakaukaloiden kanssa kalastajia, jotka ähertävät tavanomaista pidempään taimenten kanssa, niin he todennäköisesti ovat ihan hyvällä asialla! Kaikki merkintäpyydetyt kalat luonnollisesti kirjataan ja vapautetaan.

Merkintäpyynnissä on myös täkykalastus sallittu, joka muuten on kielletty. Joten jos näette seuraavan parin viikon aikana merkkauspyynnissä olevia täkykalastajia, niin ei tarvitse huolestua! Pyrimme välttämään kalojen vauriot väkäsettömillä koukuilla ja käyttämällä ainoastaan yhtä koukkua.

Pyrimme merkkaamaan seuraavan parin viikon aikana n. 100 kpl järvitaimenia, jonka jälkeen merkkaukset lopetetaan.

-Kimmo Hartikainen-

Koukku ja Paukku ry.
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?6.5.2014 19.11
Elikkäs torstaina alustavasti illalla aloitellaan Liekkilässä, jos säät suosivat. Tarkoitus on nyt keväällä merkitä t-ankkurimerkeillä niin rasvaevällisiä kuin eväleikattujakin kaloja. Lisäksi rasvaevällisistä kaloista otetaan dna-tutkimuksia varten kudospaloja.
-Kimmo-Re: Järvitaimenen tulevaisuus?14.5.2014 21.35
Sattui KMC:n foorumilla eteen Jänisjoen kalapaikkakeskustelu. Itse jokea en sen paremmin tunne, joten varsinaisia vertauksia tai yhtäläisyyksiä Vaajavirtaan en osaa vetää.

Lueskelin pari viimeistä sivua linkin osoittamasta viestiketjusta, ja ensimmäinen reaktio oli että ei meillä Vaajavirran taimenien vaikutusalueella ole pahakaan vuori siirrettävänä taimenkantojen parantamisessa!

Tässä linkki viestiketjuun:
http://www.kalamies.com/kalastus-keskustelut/kalastus-ja-reissuraportit/janisjoen-saalista-ja-kertomuksia-15086?start=675

Istutus- ja kalastuskulttuuri vaikuttivat äkkiseltään kivikautisilta meidän nykyisiin oloihin verrattuna. Sitten kun tarkemmin mietti, niin ei siitä tosiaan ole kymmentäkään vuotta kun kulttuuri oli meillä aivan vastaava. Joten jotain hienoa täällä on jo tapahtunut ja lisää hyvää on luvassa!

Tämä vertailu nyt ei ole tarkoitettu missään nimessä niin että kylläpä nuo toiset on huonoja tai että kylläpä meillä osataan. Kyseisen joen taustoista tai tilasta en tiedä mitään, joten varsinaisia kehitystoimenpiteitä en halua edes yrittää kertoa. Halusin vain linkittää tämän teille jotta huomaisitte että meillä Suomessa ei ole jokapuolella kalastuskulttuuri aivan samassa jamassa kuin vaikkapa täällä Keski-Suomessa.

Tuon ketjun pari viimeistä sivua vaan hämmenti niin paljon että ajattelin jakaa tämän hämmennyksen kanssanne.
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?28.9.2014 21.39
Viimeisimmän merkintätutkimuksen tuloksia on nyt nähtävillä RKTL:n sivuilla. Vaajavirran taimenmerkinnätkin ovat päässeet raporttiin.

http://www.rktl.fi/julkaisut/j/716.html
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?14.3.2015 21.06
Kuulumisia merkintätutkimuksista Etelä-Savosta. Selkeä ja havainnollinen esitys, josta voi likinäköisempikin nähdä järvitaimenen ja -lohen kasvupotentiaalin. Hienoa, että ovat tuolla seuduilla jaksaneet tehdä tutkimuksen eteen töitä.

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/7830385/Merkint%E4tutkimukset+esitys/96930613-8762-4b25-8846-a108972bf00d
Tero MatilainenRe: Järvitaimenen tulevaisuus?10.5.2015 15.05
Seuran tekemien merkintöjen tulokset vuosilta 2011-2014 ovat nähtävillä uutisarkistosta.

http://www.koukkupaukku.net/uutiset.html?195


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: