Uutiset

8.2.2024Saalispalautearvonta toteutettuLue lisää »3.7.2023Taimenen kalastus jatkuu!Lue lisää »25.5.2023Seuran kevätkokous 2023, to 1.6. klo:18.00 alkaenLue lisää »

Satunnaiset kuvat

vaajakoski4
vaajakoski6

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
-Kimmo-Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?14.11.2013 22.31
MMM:n ehdotuksesta Valtioneuvosto on päättänyt nostaa taimenen alamitan 60cm koko napapiirin eteläisellä puolella 1.1.2014 alkaen.

Henkilökohtaisesti kaksjakoiset fiilikset. Toisaalta hienoa, että saadaan koko maahan oikean suuntaisia mittarajoituksia järvitaimenelle.

Tämä takaa isommissa reittivesissä (mihin Vaajavirtakin kuuluu) taimenelle yhtenevän mahdollisuuden kasvaa tuohon 60cm mittaan. Mutta mitäpäs sen 60cm jälkeen?

Ja miten rajoitus tulee vaikuttamaan verkkokalastuksen ja ammattikalastuksen määrään tai laatuun?

Miten uusi alamitta vaikuttaa taimenen kaupalliseen myyntiin? Miten kalankasvatukseen? Miten pienimuotoisiin koskikalastuskohteisiin, joissa taimen ei optimaalisissakaan olosuhteissa kasva yli 60cm mitan?

Alamittaan perustuvat rajoitukset sallivat edelleen suurien, tuottavien yksilöiden saaliiksi ottamisen. Tulevaisuudessa tuo saaliiksi ottaminen kohdistuu nimenomaan tuottavimpaan osuuteen koko vallitsevasta taimenkannasta.

Henkilökohtaisesti olen edelleen välimittarajoituksen kannattaja. Suurimmat yksilöt olisi edelleen hyvä laskea jatkamaan sukuaan. Kestävän kehityksen tulisi edelleen jatkaa kehittymistään myös taimenen kalastuksessa. Kalastuskulttuurin soisin myös kehittyvän pois saaliskeskeisestä ajattelumallista. Kestävää kehitystähän tämä alamitan nostaminenkin on, mutta, mutta...

Omasta mielestä kaikki yli 60cm taimenet tulisi laskea jatkamaan sukuaan. Tulevalle vuodelle meidän tulee kuitenkin tehdä muutoksia mittarajoituksiin myös seuran vesialueella.

Mitä mietteitä alamitan nostaminen herättää teidän muiden keskuudessa? Ja kuinka meidän tulisi seuran vesialueen osalta reagoida uusiin pelisääntöihin? Nyt hei mielipiteitä! Syyskokous tulee 27.11. ja siihen mennessä olisi mukava saada hieman lisää ajatuksia aiheen tiimoilta.
EppuRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 9.44
Olikos se poikkeusluvan anominen mahdollista(sama 50-60cm)?

Jos ei niin sit kaikki taimenet laskettava takaisin ja ruokakalat voi halukkaat hakea lammelta tai syödä kuhaa!?
MLRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 10.25
Aika kaksjakoinen mieli tuli itsellekkin kieltämättä tästä. Uutinen on hyvä ja samalla kakspiippuinen. Vaikuttaa siltä että seuran "järkevämpi" tapa edesauttaa kantojen kestävyyttä torpedoidaan nyt valtion toimesta. Toki parannus on reipas verrattuna nykyiseen mutta epäreilu olohan tuosta jää... Poikkeuslupakäytäntö mitä eppu ehdotti kuullostaisi hyvältä mutta mitenköhän onnistuu? Itsekkin aina pyrkinyt laskemaan isommat taimenet pois vaikka oli sitten 60cm sääntö tai ei. Miten lienee sitten tilanne jos säännöt sallisivat tulevaisuudessa vain rasvaevättömien yli 60cm kalojen nostamisen evääksi, mimmoisiahan määriä niitä edes ylipäätään nousisi? Mitenköhän kalastelun miellekkyyden käy jatkossa... Tuntuu ettei ideoita oikein löydy, kysymyksiä kylläkin enemmän...
VilleRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 10.56
Tiedä sitten mitä tuo taimenen täysrauhoitus tekisi virran kävijämäärälle jos välimitta ei mene läpi? Toisaalta saattaisi lisätä lammella kävijöitä ketkä haluavat saada ruokakalaa mukaan... Välimitan kannalla olen kyllä itsekin jos vaan saadaan menemään läpi.
Mikko KoskinenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 11.45
Tämä uusi sääntö luultavasti tekee sen,että kalastusmatkailu kohteet keski-suomessa ,yrittävät saada lupia kirjolohien istuttamiseen koskiin.ainakin Kuusaaseen on laitettu jonkin verran kirjoja.Taimenen hinta on kolminkertainen kirjoloheen verrattuna.Olisikohan jollakin faktatietoja,onko kirjolohi haitallinen koskissa tai virtavesissä taimenelle,onhan muuramejokeenkin laitettu kirjoja ,niin kauan kun muistan ja taitaa siellä muutama taimenen kutu kuoppakin olla.?
Vaajaviraankin,minun mielestäni voisi kokeilla kirjoja alku kesän aikaan pienen erän,jos se on edes mahdollista lupien puolesta,sitä en tiedä.Tämä on ainoastaan minun mielipide,eikä tulisi pahaa omaan tuntoa,jos sieltä kirjon ottaisi ruokakalaksi. Taimenen heikon tilanteen vuoksi,kävisi myös täysrauhoitus,jos kirjolohta istutettaisiin virtaan.
Tero MatilainenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 12.43
Onhan toi taimenen kasvuvauhti sellaista, että kovin nopeasti kipuavat tuonne 60 cm mittaan (eväleikatutkin), jos niille annetaan vaan mahdollisuus kasvaa. En olisi kovin huolissani siitä, että noita 60 cm ylityksiä ei jatkossa tulisi huomattavasti enemmän kuin nykyisellään. Eväleikattujen kalojen määriin tosin vaikuttaa jatkossa mahdollinen istutuskulttuurin muutos eli käytetäänkö tulevaisuudessa suhteessa enemmän kalojen luontaista kalojen elinkaarta tukevia istutuksia (mätirasiat, starttipoikaset) vai jatketaanko nykyisellä volyymilla eväleikattujen kalojen istuttamista.

Toivottavasti olen oikeassa, jos sanon, että alamitan nostot eivät ole niin kriittisiä Vaajavirralla kuin monessa muussa paikassa Suomessa. Virrassa on tuota keskenkasvuista kalaa kuitenkin pikkaisen eri malliin kuin monessa muussa kohteessa. Lisäksi joukossa nykyiselläänkin on myös reilusti vaurasta kalaa, joka varmasti tulee ilmi, kunhan saadaan saalistilastot julkaistua. Kunhan saadaan noiden keskenkasvuisten yksilöiden kasvupotentiaali realisoitua, niin hyvä tulee.

Kirjolohta en lähtisi virtaan laittamaan, koska uskon siihen, että taimenen keskikoon kasvaessa (hyvinkin nopeasti?) kalastajat löytävät tiensä virralle. Lisäksi kirjolohi on ilmeisesti jonkinsorttinen uhka taimenelle reviirikilpailussa. Kasvu- ja suojapaikan vaihtuminen huonompaan hävityn reviirikilpailun myötä lisää etenkin nuorten yksilöiden selviytymistä ravinnonhankinnan heikkenemisen ja predaation kasvun myötä.

60 cm alamittapäätös tuottaa varmasti keskustelua myös muista aihepiiriin kuuluvista asioista. Muun muassa verkkokalastuksen mielekkyydestä ja rajoituksista tullaan jatkossa varmasti keskustelemaan.

Toivottavasti tämän päätöksen myötä eteenpäin lähdetään etenemään isoin harppauksin eteenpäin suomalaisessa kalastuskulttuurissa.

Itse olen myös välimittamallin kannattaja ja ilmeisesti poikeuslupaa on myös mahdollista hakea. Ei taideta vaan olla ensimmäisinä jonossa ja käsittelykierroskin voisi viedä aikaa. Tästä tietysti saa ajattelemisen aihetta, että mitä jos kaikki erityiskalastuskohteet hakevat poikkeuslupaa (vain) alamitalle? Vesittyisikö uusi alamittapäätös kokonaan? Olisko tämä hyvä vai huono asia? Jos vesittyy, miten tähän suhtautuu muut intressiryhmät, esim. verkkokalastajat (mahdolliset säätelyrajoitukset) tai muut järvellä kalastavat, joilla alamitta olisi 60 cm?

Eilen ei ainakaan eräälle veijarille ollut vielä tullut tietoon uusi päätös. Oli ajelemassa pulpettiveneellä keskellä päivää virrassa parin vavan kanssa. Nosto siinä pienen taimenenlapsen kyytiin ja siinä vaiheessa, kun piti tulla rantaan niin poistui kohti Päijännettä..
Tero MatilainenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 13.18
..uuden päätöksen myötä toivoisi myös järvialueille kalastaja- / venekuntakohtaisia kalakiintiöitä (myös muiden lajien kuin järvitaimen tai järvilohi). Mielestäni on käsittämätön homma, kun edes tällaista ei ole saatu aikaiseksi - olkoonkin sitten edes periaatetasolla tehty, koska uusi kalastuslaki ei edelleenkään anna mahdollisuutta "tavaran" tarkistamiseen.

Alamittapäätöksellähän pyritään käsittääkseni mahdollistamaan yhden kutukerran periaate. Kuitenkin, läheskään kaikki vaeltavat lohikalat eivät vielä tuossa iässä ole sukukypsiä. Tämäkin on hyvä muistaa alamitta-asioita pähkäiltäessä. Mittarajojen asettamiselta viedään "teho", jos kokonaiskalastuskuolevuutta ei rajoiteta riittävällä teholla..
Jari ORe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 17.43
Mites olis välimitta ja suositus narttujen vapautukseen? Saattas auttaa poikkeusluvan saantiin. Vai tuleekohan tunnistamisen kanssa porukalla ongelmia?
VilleRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?15.11.2013 20.13
Tulee.
-Kimmo-Re: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?16.11.2013 22.57
No perhana, täähän herättä jäyhän ja jämerän Vaajakoskenkin! Hienoo että mielipiteitä tippuu ja lisää saa tulla!

Poikkeuslupaan tosiaan on ainakin teoreettiset mahdollisuudet, käytännöstä ja sen aikataulusta en osaa sanoa. Minulta ääni poikkeusluvalle nykyisen mallin mukaisesti.

Eväleikkaamttomien rauhoitus ei ole ongelma ja tuskin myöskään ylämitta. Alamitasta tässä tulee vääntöä, jos tulee.

Kirjoo en sotkis edelleenkään joukkoon, vaikka varmaa tietoa haittavaikutuksista ei olekkaan. Käsittääkseni kuitenkin samaa lokeroa rokottavat taimenen kanssa, joten sitä kautta syövät ainakin taimenelta elintilan optimia. Vaajavirran taimen on ainakin allekirjoittaneelle sen verran lähellä syräntä, että mitään en olis valmis suoraan riskeeraamaan istutuspolitiikalla.

Käännellään noita vaihtoehtoja läpi syyskokouksessa, jonne kaikki mielellään paikalle!

Nyt jatkakaa mielipiteitänne!
VilleRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?17.11.2013 14.40
Kyllä tästä vielä kunnon tapp... keskustelu saadaan aikaiseksi, tieto alamitan nostosta on jo kiirinyt valtakunnan rajojenkin ulkopuolelle. http://www.youtube.com/watch?v=DG0P7Ppaors
Miska HaapsaloRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?23.11.2013 0.07
Ite oon kyllä kans sitä mieltä, että tuo välimitta on ollu hyvä juttu. Jos poikkeuslupaa ei saa, tai sitä joutuu odottelemaa, nii mun puolesta kaikki taimenet CR. Evälliset tietenkin vapautee joka tapuksessa, niinku ennenki.

Jos toi 60 cm lähtee oikeesti toimimaa järvillä (verkot??), virtaan alkais luultavasti nousemaa enemmä noita yli 60 cm kaloja. Mikäli saadaan välimitta pidettyä, voitais ohjata kalastuspainetta pois arvokkaista kutukaloista, on ne evällisiä tai ei. Pelkkä 60 sentin alamitta tuntuu valitettavasti joillain koskilla aiheuttavan hirveetä pakkoa kolkata kaikki tuon rajan ylittävät taimenet..
MkRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?23.11.2013 17.35
Voisi ottaa syyskokouksessa esille verkkojen silmäkoon,mikä olisi sopiva k&p vesialueella.Tai rajoittaa verkkomääriä,talvella aikamoinen verkkosumppu virranalapuolella.?
-Kimmo-Re: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?24.11.2013 18.56
Verkotus kuuluu Vaajavirran osakaskunnan piiriin. Varsinaisesti seuran vesialueellahan noita verkkoja ei saa pitää.

Tulevalle vuodella siellä on jo tulossa ajankohtaan sidottuja verkotusrajoituksia.

Silmäkokoon saisi tulla oikeasti tuntuvia rajoituksia koko Pohjois-Päijänteellä. Tuo on niin kapeaa vesitietä aina Vaajavirralle asti, että sopivan reitin löydyttyä siitä on mahdollista yhden miehen pyytää enemmän taimenia vuodessa kuin 400 vapakalastajaa virralla (nykyisillä Vaajavirran säännöillä).

Verkkolupa maksaa 5? vuodessa, eikä verkokalastuksessa ole mitään saalisrajoituksia. Vastaavasti vuosilupa virralle maksaa 60? ja sisältää nykyisellään hyvinkin säännöstellyn saaliskiintiön.

Jos mietitään lupatuloilla rahoitettavaa kalakantojen tuki-istuttamista, ei yhdellä verkkomerkillä saada maksettua edes yhtä nykyisen välimittaan vaadittavaa taimenta. Kannattavaa kalakantojen hoitamista?

Tässä lainaus kalastuslain 1§:

Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Toteutuuko tuo verkkokalastuksen osalta Pohjois-Päijänteellä? Ja mitä sitten tapahtuu jos lakia ei noudateta?

Verkkokalastusta tuskin tullaan kokonaan kieltämään vielä pitkään aikaan, mutta selkeitä rajoituksia siihen on tultava. Saaliskiintiö ja alueelliset verkkokiintiöt, silmäkokojen nostaminen, verkotusajan rajoittaminen... Keinoja on monia, toivottavasti tulevaisuudessa saadaan järkeä tuollekin puolen!
TRRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?26.11.2013 23.38
Virralle välimitta 60-65/70 cm.
MkRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?27.11.2013 12.25
Tänään syyskokoukseen,ottamaan kantaa taimenen mittoihin!!
-Kimmo-Re: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?27.11.2013 23.00
No niin syyskokous koettu. Olipahan muuten kokous kaiken kaikkiaan! Pisin syyskokous omalla kohdalla ikinä. Hyvä konsensus koko ajan läsnä, mutta oli vaan niin paljon asiaa ja niin paljon muuttujia. Kiitos myös parhaasta osallistujamäärästä omalle kohdalle ikinä!

Seuraavaan lopputulokseen päädyttiin välimittojen osalta:

Taimen: Lakimuutoksesta johtuen, anomme poikkeuslupaa eväleikatun taimenen välimitalle 50-60cm. Meillä on seurana hyvät perusteet välimitalle ja selkeä halu edistää kalakannan tilaa. Jos emme tuota poikkeuslupaa saa, siirrymme eväleikattujen osalta välimittaan 60-65cm. Vuoden alusta joudumme kuitenkin siirtymään ensin tuohon uuteen välimittaan (60-65cm), ennen kuin poikkeuslupahakemuksemme käsitellään. Poikkeuslupahakemuksen käsittely alkaa siis vuoden alusta ja päätös tulee joskus myöhemmin. Rasvaevällinen taimen on siis edelleen rauhoitettu.

Syyskokouksen ja sitä kautta seuran kanta kuitenkin on, että nuo yli 60cm taimenet olisi edelleen hyvä rauhoittaa, joten suosittelemme kaikkien yli 60cm taimenten vapauttamista, ennen poikkeuslupahakemuksen selviämistä.

Harjus: Välimitta säilyy välillä 35-40cm.

Kuha: Välimittaa muutetaan välille 45-55cm.

Ylämittaa lasketaan siis 5cm. Syy välimitan muuttamiseen on ensisijaisesti tuottavimman (isokokoinen) kokoluokan edustajien kasvu- ja kutupotentiaalin turvaaminen. Tuo viisi senttiä yli tuplaa noiden suurempien kuhien rauhoittamisen. Samalla välimittaa kaventamalla laskemme kuhien tappoprosenttia 35,1:stä 32 prosenttiin. Kyseinen tappoprosentti on todennäköisesti edelleen liian korkea kestävän kehityksen kannalta, mutta oletamme ison osan kalastajista käyttävän kohtuutta kalastuksessaan, joka luonnollisesti laskee toteutuvaa vapakalastuksen aiheuttamaa kuolleisuutta.

Toisten mielestä kovia uudistuksia, toisten mielestä liian pieniä. Syyskokous oli kuitenkin päätetyistä uudistuksista jota kuinkin samaa mieltä, äänestyksen kautta käytiin kuitenkin välimittamuutoksien mittarajoista (taimenen osalta pyrimme edelleen toki poikkeuslupaan). Kantava teema muutoksissa on ensisijaisesti sekä kalakantojen kestävä kehitys, että laadukkaampi kalastus.

Saalisseurannan raportti vuodelta 2013 julkaistaan lähiaikoina seuran sivuilla. Suosittelen luettavaksi niin heille jotka ovat rajoitusten puolella, kuin heillekin jotka ovat vastaan.

Näillä pelisäännöillä siis vuoteen 2014. Nyt ei muuta kuin kireitä siimoja koko bändille! Ja keskustelu jatkukoon...
Jari ORe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?28.11.2013 11.07
Painaisin likeä jos olisi. Harmi että ei päässyt kokoukseen mukaan! Komppaan päätöksiä. On mahtava kuulua seuraan jossa välitetään mitä pinnan alla tapahtuu ja tehdän asioita että kalat pääsevät kudulle ja kannat voisivat paremmin! On myös seuroja joita ei kiinnosta, tankkiauto laittaa säännöllisesti pyyntikokoista kalaa, se on aika kaukana kestävästä ja sillä ei ole kuin surullinen loppu. Meillä sentään valoa näkyy. Kiitos siitä k&p!
ville koljonenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?8.12.2013 23.44
kyllä tuo alamitan nostaminen varsinkin järvärin kohdalla on kohtuuton1toivottavasti saadaan poikkeuslupa omasta mielestä 50cm järvärille oli jo tarpeeks.jos tuo 60cm pysyy minun puolesta kuhan alamitta vois nousta metriin,hauki kokonaan pyyntikieltoon ja pelkästään yli kiloset säret saa pitää kaikki muu vapautetaan yhtä järjetöntä kun toi 60cm alamitta.
Jari ORe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?9.12.2013 11.25
Vaajavirran järvärit vähän harvemmassa, taimenia löytyy kyl kivasti. Pakko oli nyt vähän pilkkua viilailla :) Ja ei tuo 60cm alamitta ole järjetön, se on mahdollisuus luontaiselle kannalle joka tällä hetkellä räpiköi uhanalaisessa tilassa.
SKRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?9.12.2013 16.17
Nyt täytyy kyllä vähän valaista asiaa...

Elykeskus ei niin kauan sitten kommentoi asiaa näin:

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne on katastrofaalinen.

"Tilanne on niin heikko, että on todella alettava pohtia järvilohen täysrauhoittamista saimaannieriän tapaan. Kalastajien tulisi ymmärtää, että yksikin pyydetty rasvaevällinen lohi voi olla liikaa tällaisessa tilanteessa", toteaa erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Eli jos nyt lähdetään vaikka siitä, että se on lähes kohtuutonta että järvilohella edes on enään alamittaa eikä täysrauhoitusta. Kalastus itsessään on hieno harrastus mutta missä vaiheessa ihminen tajuaa että kohta ei ole enään mitä pyytää jos asenteet ja ajatukset ovat lapsen tasolla?

Suuntahan tällä mmm:n ehdotuksella on oikea mutta ihmisten ajatusta on vaikea muuttaa koska nykyinen "kanta" tai tietyn kalan tila, on ollut määritettävissä tankkiautojen käyntikerroista sekä velvoiteistutuksita.

Tässä vielä pieni pähkinä. Jos istutustoiminta lopetettaisiin kokonaan, olisitko tyytyväinen siihen että saisit tappaa kalaa pakkaseen sillä uhalla että 5 vuoden sisällä et enään kalastaisi järväriä ollenkaan koska sitä vain ei yksinkertaisesti ole?
SKRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?9.12.2013 16.57
Asiaan palatakseni.

Vaikka tuolla virheellisella sanamuodolla tarkoitettaisiinkin järvitaimenta, eikä järvilohta (mihin sillä yleensä viitataan) niin siltikin kaikki ylläoleva teksti olisi todennäköisesti ollut tapetilla muutaman vuoden sisään myös taimenen osalta.

Jos ajatellaan sitä miksi tämmöinen rajoite on meille suomen oikeuslaitoksen ansiosta luotu, voi olla jonkun mielestä se että kuhan v#ttuilevat. Mutta kyllähän siihen jonkinlainen ajatus on ollut?

Jos ollaan rehellisiä niin kuka haluaa 10 vuoden päästä vielä onkia sitä laitoksessa kasvatettua palikkaa sen sijaan että siiman päässä vois potkia luonnonkudusta syntynyt kolmosen tatjaana?

Näillä seteillä jos edetään ja kanta alkaakin yllättäen olemaan siinä tilassa että alamittoja voikin laskea, tai jopa se että luonnonkalan saisikin ottaa, ei omaan korvaan kuullosta ainakaan huonolta vaihtoeholta.
Tero MatilainenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?9.12.2013 22.13
Heitetääs jokunen sananen edellisiin kommentteihin.

Ilmeisesti tosiaan Ville järvärillä tarkoitti järvitaimenta. Noh, jos puhutaan kuitenkin järvilohesta, niin sehän ei elele luontaisesti Päijänteellä. Myöskään ei ole näyttöä, että lisääntyisikään luontaisesti täällä. Reitille istutetut järvilohet ovat rasvaeväleikattuja ja istutettu kalastusta varten. Mielestäni tuon alamittarajoituksen tulisi noudatella kuitenkin järvitaimenen alamittaa, koska lajien välinen tunnistus voi olla melko haastavaa ja tällöin "tunnistetun" järvilohen sijaan pussiin saattaa eksyä leikattu taimen. Järvilohen luontaiselle elinalueelle toki olisi suonut ainakin määräaikaisen täysrauhoituksen nyt, kun voimayhtiötkin on velvoitettu jeesaamaan kaloja.

Niin miksikö sitten rasvaeväleikatun järvitaimenen pamputtaminen on huono homma? No ei se välttämättä ole, kunhan sitä tehdään kohtuudella ja verotetaan kantaa sopivasta kokoluokasta, mitä on runsaasti. Seuran vesialueella rasvaeväleikattujen taimenten suojelu juontaa juurensa istutuksiin, missä käytetään nykyään runsaasti rasvaeväleikattuja pienpoikasia. Kuten jo varmaan aiemmin todettu keskusteluissa, tällainen kutukypsyysikään päässyt kala on todennäköisesti yhtä tärkeä luontaisen taimenkannan vahvistumisessa kuin ne vähät rasvaevälliset yksilöt reitillä.

Kuhan osalta voisi kommentoida samaan tyyliin; otetaan saalista sellaisesta kokoluokasta sopivasti, mistä on varaa näin tehdä. Mm. saalistiedustelujen palatuksien perusteella suurin joukko kuhakannasta edustaa juuri 45-55 cm kokoluokkaa. Vaikka kuhan lisääntyy ensimmäisen kerran keskimäärin tuon kokoisena, kudun onnistumisen on osoitettu olevan heikkoa - harjoittelua. Kuha on hedelmällisimmillään 2-4 kilon painoisena, kokeneena kutijana. Edelleen - verotetaan sopivasti välimittajoukosta, jolloin suurempia yksilöitä pääsee runsaimmin määrin kututouhuihin.

Molempien kalalajien osalta istutukset antavat virheellistä kuvaa niiden kannan todellisesta tilasta. Taimen ei selviäisi "hetkeäkään" ilman istutuksia. Kuha kestäisi todennäköisesti jonkin aikaa nykyistä kalastuskuolevuutta ilman istutuksia. Istutusten lopettamisella olisi kuitenkin välittömiä epäsuoria vaikutuksia kalastuksen aiheuttaman kuolleisuuden pienentäessä kuhakannan keskikokoa (lakisääteinen alamitta 37 cm, ilman saaliskiintiöitä yleisvesialueilla). Tällä hetkellä tilanne on, että luontaisen lisääntymisen ja istutusten kautta hedelmällisiksi lisääntyjiksi rekrytoituviksi yksilöiksi kasvaa "jokunen". Miksei näitä voisi olla enemmän?

Kummankin lajin osalta kasvupotentiaalia hyödynnetään todella heikosti ja sitä kautta mm. matkailun edistämistä. Suuret kalat, suuret elämykset. Ihmisiä kiinnostaa isot kalat ja niiden tuomat elämykset. Miksi ei voitaisi toimia siten, että olisi mahdollisuus sekä saaliiseen että elämyksiä tuoviin suuriin kaloihin?

Vielä sen verran asiasta, että monesti unohdetaan petokalojen tärkeys ravintoketjussa. Tapetilla on usein vain kalastusasiat. Vähän henkilökohtaisesti harmittaa, että kalakannat on aina vähän niinkuin piilossa katseilta ja niistä ei pidetä niin hyvää huolta kuin esimerkiksi riistaeläinten kannoista.
-Kimmo-Re: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?10.12.2013 19.27
Ihmeen vähän löytyy valtakunnallisesti perusteltua kritiikkiä alamittojen nostamiselle. Oisko noin että enemmistö on jo kalakantojen kestävän kehityksen kannalla?

Taimenen osalta tuo 60cm alamitta on joka tapauksessa hyvä asia. Massoja nuo rajoitukset koskettavat, joka tulee näkymään kalastuksen aiheuttaman kuolleisuuden laskemisena. Ne jotka laeista välittävät, tulevat ottamaan lakiuudistuksen huomioon.

Uskon että tuo rajoitus vaikuttaa myös välillisesti passiivikalastukseen. Edelleen he jotka lakia noudattavat, eivät halua ehdoin tahdoin rauhoitettuja kaloja pyytää.

Heitä keitä laki ei kiinnosta, on ja tulee aina olemaan. Kokonaiskuvan kannalta olennaista on kuitenkin se mitä massat tekevät.

Alueellisilla rajoituksilla on paljon tunnustettua suurempi merkitys. Ihan konkreettisena esimerkkinä rajoituksen vaikutuksesta kalakantojen tilaan, voidaan käyttää Vaajavirralla vaikkapa voimalaitoksen edustalla olevia "rauhoitusalueita". Kyseiset alueet ovat aivan samaa vesialuetta, mutta kyseisillä alueilla on vaan keskimääräistä enemmän kaloja. Kyseisen alueen taimenilla on keskimääräistä parempi mahdollisuus kasvaa isommiksi ja keskimääräistä parempi mahdollisuus yrittää kutua. Nuo alueet ovat Vaajavirran taimenkantaa ajatellen erittäin tärkeitä.

Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä hyväksyy ja ymmärtää mukisematta aluekohtaiset rajoitukset.

Aluerajoitus on kuitenkin vain yksi rajoituksen muoto, jolla pyritään takaamaan kalakantojen luontainen tuottavuus. Mittarajoitus on toinen kalakantoja suojeleva rajoitusmuoto, jolla on aivan sama päämäärä. Omasta mielestä mittarajoitukset ovat rajoituksista se miellyttävämpi vaihtoehto, koska ne yleensä sallivat kalastuksen jatkumisen. Yhteistä kaikilla rajoituksilla on kuitenkin pyrkimys kalakantojen luontaisen jatkuvuuden turvaamiseen.

On totta että monilla vesialueilla tuo 60cm on taimenella mittaraja, jota ei tulla saavuttamaan. Uskon vahvasti että jos tulevaisuudessa taimenkannat saadaan riittävän kestävään tilaan, tulee aluekohtaisia rajoituksia olemaan, jotka sallivat myös pienenpien taimenten saaliiksi ottamisen. Toivon että kyseisillä alueilla on kuitenkin mukana myös ylämitta, joka mahdollistaa mahdollisimman monen alueellisesti ison taimenen suvun jatkumisen.

Vaajavirran osalta tuo 60cm ei ole edes mikään ylitsepääsemätön raja. Kuluvana vuonnakin noita on ilmoitettu saaduksi 15kpl, totuus on jotain enemmän. Tulevaisuudessa tuo määrä tulee olemaan selkeästi isompi. Vaajavirran osalta on mahdollista että tuon kokoluokan taimenia saadaan säännöllisesti (esim. viikottain).

Vaikka tuo 60 raja ei Vaajavirran osalta olekaan mikään saavuttamaton, toivon edelleen että saisimme ennemmin nykyisin käytössä olevan välimitan. Välimitalla voimme halutessamme rajoittaa hyvinkin tarkasti saalistuksen aiheuttamaa kuolleisuutta ja kuten sanottua, samalla takaamme isokokoisten emokalojen suvun jatkumisen.

Jos kalastuskulttuuri joskus saadaan siihen pisteeseen että kaikki kalastajat ymmärtävät ja toteuttavat kestävän kalastuksen periaatteita, on rajoitukset sinällään tarpeettomia. Eli siis, kalastusrajoitukset historiaa Suomessa vuonna 2033? Ehkäpä ei kuitenkaan, mutta ennen kuin kaikki ovat mukana kalakantojen tukitalkoissa, meillä on oltava rajoituksia, tavalla tai toisella.
ville koljonenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?17.12.2013 2.12
jeppisjepulis.käytin virheellisesti järvitaimenesta järväri sanaa eli lohesta ei ollut tuossa kommentissani kyse.taimenen ja lohen käyttäytymisestä vaelluksista nousuista sukukupsyydestä en rehellisesti sanottuna tiedä mitään.innostus järvitaimenta kohtaan nousi viimekesänä poron majan edestä saadun taimenen myötä.taimenen "luonnontiedettä"en kuitenkaan vielä innostunut tutkimaan mutta tuossahan kimmo ja tero sitä hienosti valaisivat :)näiden PERUSTELTUJEN vastausten jälkeen tuo 60cm tuntuu kohtuulliselta ja katkeruuskin alkaa väistyä ;)isompaa vaappua siiman päähän ja kireitä siimoja virralle ja järvelle!
I VRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?28.12.2013 18.38
No voi helv.... kaikki paasaa vaan alamitasta,miksei kukaan puhu vesien tilasta! esim.saarijärven koski reitti, niin täynnä turvetta koko reitti et hyvä ku istari taimen selviää hengissä siinä vedessä. olen asunut kyseisen reitin varrella silloin kun vesi oli hyvää ja kaloja oli,vaan ei enää. eli ensin vedet kuntoon,onpahan sit kaloilla mahdolisuus elää,ei ihminenkään halua asua paskan keskellä jos on mahdolisuus puhtaaseen asuntoon.
kari hokkanenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?17.2.2014 18.27
Hei olen vuosikymmenet käynyt kuhmossa lentuankoskella taimenta pyytämässä ja sääntö, joka on ollut voimassa ,että rasvaevällinen taimen palautetaan takaisin koskeen on toiminut mielestäni hyvin,Miksei toimisi edelleenkin.Mäskillä altaissa kasvatettu taimen on tuottanut iloa kalastajille,Koski suljetaan kokonaan ,näin ollaan päättämässä.
Nyt laista kärsivät elantonsa kalastajien käynnistä saavat yrittäjät majoitus ym Kuhmon kauppiaat ym.Taas on päättäjät lyöneet päänsä siihen kuuluun KARJALAN MÄNTYYN.p.s eikö olisi voitu istuttaa niitä rasvaevällisiä isoja emo taimenia?
-Kimmo-Re: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?17.2.2014 22.22
Ongelma taimenkantojen tilassa on suurempi, kuin pelkästään vapakalastajia koskevat rajoitukset ja säännöt. Yhdellä Lentualla tai yhdellä Vaajavirralla on loppujen lopuksi häviävän pieni merkitys koko Suomen taimenkantojen tilaan, ainakaan suorasti. Molemmat voivat kyllä välillisesti vaikuttaa taimenkantojen tilaan merkittävästikin.

Uudet koko maata koskevat rajoitukset tulevat pienellä viiveellä vaikuttamaan koko Suomen vesistöjä koskevaan kalastuskuolleisuuteen (kaikissa vesistöissä). Joka siis tarkoittaa sitä että yhdellä rajoituksella pystytään kiertämään kymmeniä erillisiä rajoituksia. Kalastusta ei kokonaisuudessaan voitu kieltää, mutta tiukalla rajoituksella päästään toivottavasti haluttuun luontaiseen tuottavuuteen.

Kalastusalueiden säännöillä ja rajoituksilla voidaan vaikuttaa suorasti kyseisen alueen kalastuskuolleisuuteen ja välillisesti suuremmankin alueen kalastuskuolleisuuteen. Käytännössä toisten koskien vaikutus laajemman alueen kalakantoihin on suurempi kuin toisten.

Ongelmalliseksi tuon tarkan luokittelun tekee se että Suomessa ei pystytä tällä hetkellä tarkasti määrittelemään ko. kalakantojen todellista määrää/massaa. Se mitä tiedetään on että kalakannat ovat selkeästi heikentyneet, tuottavuus on romahtanut, keskikoko on pienentynyt ja kalat eivät käyttäydy samalla tavalla kuin pitkän aikavälin historiassa. Kukaan ei myöskään tällä hetkellä tiedä patenttiratkaisua romahtaneiden taimenkantojen nopeaksi pelastamiseksi. Kannan tila vaatii nopeita muutoksia, siitä ei ole pienintäkään epäilystä.

Se miten on viimeiset +25 vuotta vedetty kalakantojen hoitaminen vihkoon ei vain voi jatkua, jos tahtotilana on turvata taimenkantojen luontainen tuottavuus. Vaikuttavat tekijät taimenkantojen romahtamiseen ovat todennäköisesti isolta osin tiedossa. Mikä kyseisten osatekijöiden vaikutus kussakin kohteessa on? Se on nykyisellä seurantajärjestelmällä mahdotonta sanoa.

Mäskillä kasvatetut pyyntikokoiset kalat on yksi suurimmista syistä taimenkantojen nykyiseen tilaan. Sekä välittömästi, että välillisesti. Istutetut onkikokoiset ovat tuoneet iloa monille ja voivat tuoda myös jatkossa. Jatkossa vaan vaaditaan se että kyseisellä kohteella ei ole merkitystä taimenen luontaiseen tuottavuuteen. Toivottavasti noita onkikokoisia taimenia ei tulevaisuudessa saisi istuttaa yhteenkään virtaavaan veteen, tai edes vesistöön joka on yhteyksissä virtaavaan veteen.

Periaatteessa tuo Karjalan Mäntyyn päänsä lyöminen on totta. Nykyisen Karjalan alueella kun on paljonkin luontaisesti tuottavia koskikohteita, jotka varmasti ainakin osaltaan ovat toimineet vertailukohteena Suomen taimenkantojen romahdustilan toteamiselle. Tulevaisuudessa noiden Karjalan kohteiden kalakantojen hoitamisesta voidaan kenties ottaa myös mallia takaisin meille nykyisen Suomen rajojen sisäpuolelle. Joten päätä mäntyyn ilman kiputiloja, ei kuulosta ollenkaan hassummalta.

Tästä ei sitten kannata vetää herneitä sieraimiin. Taimenkannat ovat oikesti heikossa hapessa. Toinen vaihtoehto oli että olisi vedetty samalla mallilla siihen asti, että kenelläkään ei olisi enää ollut varaa rahoittaa istuttamista ja taimenenkalastus kokonaisuudessaan olisi hiipunut pitkäksi aikaa. Jonka jälkeen romahtanut kalastuspaine olisi taas tuonut elintilaa taimenelle. Tämä valittu malli on varmasti kivuttomampi niin luontaisesti tuottaville taimenkannoille, kuin niiden kalastajillekin.
toisvesiläinenRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?27.4.2014 16.41
hieno hommahan toi nosto on, mutta mitä tehdä verkkoon kuolleelle 57cm:lle järvitaimenelle???
SanttuRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?28.4.2014 9.24
Lain mukaan alamittainen kala tulee aina vapauttaa, oli se sitten elossa tai kuollut. Eikä ole väliä onko pyyntivälineenä verkko, mato-onki, trooli tai haulikko tai mikään muukaan.
Minun on nälkä.Re: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?3.6.2014 14.37
Taimen tarvitsee mahdollisuuden kutea, ei istutuksilla saada kantaa ylläpidettyä jos kala ei kude, sama vaellus siialla. En myöskään siksi ymmärrä istutettujen kalojen 60 cm alamittaa kun ne ovat kalastettavaksi tarkoitettu, turhaa kiusaamista ja suupielien repimistä.

Kalastan ruuaksi joten taimen ja lohi ei ole ensisijainen saaliskohde. Kalastan rannalta ja verkoista en tykkää ollenkaan, ne kun ei valikoi kaloja ja vielä haittaavat ainakin kaupunkialueilla muuta kalastusta ja liikennettä. Alamittaisen haavoittuneen kalan syön, aina ensin päästän mutta jos ei lähde uimaan otan ruuaksi kuten myös isomman hauenkin ilman omantunnon tuskia.

C&R aiheuttaa huolta kalojen terveydestä joten harvoin tarkoituksella päästän ruokakalan pois, muuten otetaan ja kalastetaan vain se mikä syödään, vaikka se tulisi jo ensimmäisellä heitolla en siis viihdekalasta vain omaksi ilokseni vaan ruokani vuoksi. Marjastus ja sienestys viljely ovat elämän ehtoja kaupasta ostin ennen kalaa mutta en enää koska vain itse kalastamalla tiedän kärsimyksen ja hiilijalanjäljen määrän.

Jos siis taimenta ei ole varaa suomalaisilta kerätyiltä rahoilla istuttaa niin sitten rahaa tulisi vaatia tahoilta joiden takia joet on valjastettu muuhun käyttöön tai hyväksyä se tosiasia että poliittis taloudellisista syistä taimen tapetaan sukupuuttoon tietoisesti. Vapa kalastajat ei lajia alunperinkään ole uhannut joten heidän panos ei taimenta pelastakkaan.
Mull'on janoRe: Taimenen alamitta nousee 60cm. Puolesta vai vastaan?4.6.2014 0.58
Ok. Koitit tuoda asiasillisesti mielipiteesi esille ja siinä kieltämättä on paljon hyviä ja valideja pointteja.

Haastan nyt kuitenkin hieman ajatteluasi. Kaikki kalastajat eivät ajattele oman kalastuksensa eettisiä, moraalisia tai ekologisia vaikutuksia. Meitä on pelkästään Suomessa arviolta 2 000 000 ihmistä, jotka kalastavat tavalla tai toisella vuosittain. Kaikki heistä eivät todellakaan ajattele, saatikka toimi, niin että se mahdollistaisi kalakantojen kestävän kehityksen.

Mitä meidän tulisi valtakunnallisella tasolla mielestäsi tehdä asialle? Vaikkakin esittämäsi ideologinen malli on romanttinen, olisi kohtuullista että miettisit hieman oman boxisi ulkopuolelle. Mitä sitten kun kaikki eivät ajattele tai toimi samoin kuin minä itse? Tulisiko meidän olla fatalisteja ja heittäytyä hetkeen? Mitä luulet kuka tuossa tilanteessa ensimmäiseksi kärsii? He jotka ajattelevat, vai se massa joka ei nyt niinkään tule ajatelleeksi?

Eikö mielestäsi ole oikeasti itsekästä ajatella, että omat mielihalut, ajatukset ja ideologiat pyörittävät maailmaa? Tiedän monia kalastajia, jotka kokevat C&R -kalastuksen moraalisesti ja eettisesti vääränä. Kun mukaan otetaan ekologinen puoli, niin asia ei vaeltavien kalakantojen suhteen olekkaan aivan yksiselitteinen. Oma ajattelumalli ei siinä tapauksessa todellakaan toisi yhtään kestävämpää huomista tulevaisuudelle, joten on parempi tehdä kompromissejä yhteisen hyvän eteen.

Jos välität jollain tasolla alamitoista, niin kuinka ylipäätänsä voit niitä kritisoida? Miksi vapautat ala- tai ylämittaisen taimenen missään tilanteessa? Eikö se mielestäsi ole kärsinyt samalla tavalla kuin tuo lain, säännön tai säädöksen määrittämä mitallinen taimen? Miksi olet huolissaan ainoastaan tuon istutetun kalan kärsimyksestä, eikö tuo luonnonkala mielestäsi koe samaa kärsimystä? Vai eikö sillä ole alkuperästään johtuen siihen oikeutta?

Kalastus ja metsästys tuottavat aina kipua saaliilleen. Tuo kivun tuottamisen dilemma sinun on vain käsiteltävä, jos haluat jatkaa valitsemallasi ajattelevan kalastuksen tiellä. Siihenkin löytyy kyllä loogisia, eettisiä, moraalisia ja ekologisia ratkaisumalleja, mutta ne sinun on kyllä selvitettävä itse omallakohdallasi. Kukaan muu niitä ei sinun maailmassasi voi ratkaista.

Jos osaat valikoida saaliskalasi, niin aivan varmasti osaat myös valita mitä lajia olet pyytämässä ja minkä kokoisena sen keskimäärin saat. Tärpit vähenevät, mutta osumat tuottavat sitäkin suurempaa nautintoa. Jos oikeasti haluat välttää taimenia, niin se on nykypäivänä äärimmäisen helppoa! Jos taas haluat pyytää istutettuja kaloja ruuaksi, niin sekin onnistuu valikoivalla kalastuksella aivan yleisten lakien, sääntöjen ja säädösten puitteissa.

Mikä on sinulle ruokakala, jonka päästämisestä olet huolissasi? Tulisiko tuon saman olla ruokakala myös valtakunnallisesti kaikille kalastajille? Kuinka tuo ruokakalan tappaminen vaikuttaisi absoluuttisen ekologisesti? Mitä noille muille kuin "ruokakaloille" tapahtuisi? Kokisivatko ne vähemmän kipua tai universaalia vääryyttä koska eivät ole "ruokakaloja"?

Eikö meillä Vaajavirralla nimenomaan nyt ole tuo ruokakala määriteltynä? Jos valtiolla ei olisi alamittana 60cm, niin tuo "ruokakalan" mitta olisi varmasti toinen. Lisäksi meillä on määriteltynä vähän monelle muullekin "ruokakalalle" välimitat. Nimenomaan sen takia että kalastus olisi kalastajalle eettistä ja moraalisesti hyväksyttävää, sekä nimenomaan ekologista. Jos kala voisi äänestää asiasta, niin se voisi olla hieman eri mieltä niin eettisyydestä, moraalisuudesta, kuin ekologisuudestakin.

Kaikissa oikeusvaltioissa on olemassa laki, sääntö tai säädös, joka määrittää missä menee tavalla tai toisella yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen minimi ja maksimi liikkumaväli. Säännöt on luotu siksi, jotta meidän ei tarvitsisi elää fatalistisessa sekasorrossa, jossa jokaisen mielihalut määrittelisivät yksilöllisen totuuden. Puhun nyt siis anarkiaa vastaan, jota nyt koitit omien esimerkkiesi kautta romantisoida, joka ei vaan kertakaikkiaan toimi missään yhteiskunnassa. Ennemmin tai myöhemmin ihmiset haluavat järjestystä ja tasa-arvoa elämäänsä, jolloin järjestäytynyt ja organisoitu demokraattinen mielipide voittaa aina.

Joten unohda romanttinen anarkiahöpötys. Tutustu elämään kokonaisvaltaisesti, hengitä syvään ja puhalla ulos. Kyllä se aurinko paistaa vielä risukasaankin!

Vapakalastajat voivat todellakin vaikuttaa monenkin lajin alueellisesti vaikuttaviin populaatioihin. Jos tuntisit edes hieman taimenen elinympäristö ja -käyttäytymismalleja, sekä olisit oppinut kalastamaan niin että kaloja myös saisit, niin et todellakaan kyseenalastaisi vapakalastajien merkitystä taimenkantojen uhkaajana.

Tämän loppukaneetin suhteen ei voi tulla kuin yhteen lopputulokseen. Tee mitä teet, sinusta ei voi olla taimenkantoja uhkaamaan.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: